Salkuttamisen vahvuus piilee tiedon johdonmukaisessa esitystavassa. Riskien käsittelyä helpottaa niiden vakioitu luokittelu.
Luokitteluun on yleisiä malleja, mutta organisaation on mahdollista kehittää sille oma taksonomia. Yksi käytetyimmistä luokitteluista on jakaa riskit neljään luokkaan:
- Strategiset riskit
- Operatiiviset riskit
- Taloudelliset riskit
- Vahinkoriskit
Seuraavassa käsittelemme niitä tarkemmin.
Strategiset riskit
Toiminnan kehittämiseen ja toimintamalliin liittyvät riskit ovat kriittisiä. Jos esimerkiksi yritys ei tunne riittävästi markkinan ja asiakkaiden tarpeita, se ei pysty hyödyntämään uusia liiketoimintamahdollisuuksia tai innovoimaan. On vaarana, että organisaation tuotteet ja palvelut eivät vastaa asiakkaiden odotuksia eivätkä erotu kilpailijoista. Tällöin yrityksen kasvu tyrehtyy.
Toimintaympäristöön liittyy useita potentiaalisia riskejä. Jos organisaatiolta puuttuu kuva talouden tilasta ja tulevaisuudesta, se ei pysty hyödyntämään suhdannevaihteluita tai reagoimaan niihin ennakoivasti. Toinen ympäristötekijä on sääntely. Mikäli organisaatio ei ole siitä ja sen muutoksista perillä, sillä ei ole aikaa vaadittujen muutosten toimeenpanoon. Tämä voi johtaa taloudellisiin rangaistuksiin.
Kansainvälistyvän organisaation on oltava perillä kohdealueidensa olosuhteista, joissa kotimaassa tuttu tapa toimia ei välttämättä toimi. Organisaation on tällöin panostettava ennakoitua enemmän sopeutumiseen tai vetäydyttävä uusilta markkinoilta kokonaan.
Organisaatiorakenne ja johtamismalli voivat synnyttää riskejä, jos ne eivät ole riittävän joustavia muutostilanteissa. Organisaatiolta voi myös puuttua kyky ja halu muuttua. Pahimmassa tapauksessa koko organisaation olemassaolo vaarantuu.
Liiketoiminnan uudelleen järjestelyt ovat monille arkipäivää, mutta joillakin yrityksillä voi olla puutteita hankintaprosessissa. Ne eivät ole myöskään monesti varautuneet yritysoston jälkeiseen integrointiprosessiin. Tämän seurauksena riskejä ovat sitoutumaton henkilöstö, heikentynyt asiakastyytyväisyys ja tehoton sisäinen toiminta.
Yhteistyökumppanuudet ovat monille organisaatioille elintärkeitä. Jos niillä ei ole selkää valinta- ja hallintaprosessia, kumppanuuksien hyödyt voivat jäädä saavuttamatta. Ulkoistaminen vaatii periaatteita ja päätöksentekomallin. Riippuvuus huonosti toimivista kumppanuuksista voi hidastaa tai estää operatiivista toimintaa ja siten heikentää taloudellista tulosta ja asiakastyytyväisyyttä.
Operatiiviset riskit
Operatiiviset riskit liittyvät organisaation arkipäivään, joten niitä on runsaasti. Niiden juuressa ovat operatiivisen johtamisen tavoitteiden selkeys, toiminnan suunnittelu ja päätösten tukena oleva informaatio: raportointi, mittarit ja seuranta. Operatiiviset riskit ovat yleensä organisaatiokohtaisia ja riippuvat paljon niiden toimialasta, toimintamallista ja toimintaympäristöstä.
Päätösten toimeenpano on oleellinen osa johtamisessa. Jos toimeenpanolle ei ole selkeää aikataulua ja systematiikkaa eikä eri päätösten välisiä riippuvuuksia ole tunnistettu, toimeenpano voi epäonnistua. Tällöin organisaatio voi menettää luotettavuutensa työntekijöiden ja muiden sidosryhmien silmissä. Organisaatio ei lopulta pysty toteuttamaan strategiaansa ja asiakaslupaustaan.
Teknologia on elintärkeää nykyiselle toiminnalle. Teknologisen kehityksen seuranta, oikea-aikaiset muutokset ja soveltuvuus järjestelmäarkkitehtuuriin ovat kriittisiä. Väärin perustein tehdyt teknologiavalinnat vaarantavat toiminnan sujuvuuden ja vaikuttavat kielteisesti henkilöstön hyvinvointiin. Teknologiaan liittyy edelleen tiedon laatu- ja tietoturvariskejä, jotka toteutuessaan voivat lamauttaa koko organisaation toiminnan ja johtaa merkittävään mainehaittaan
Henkilöstön osaaminen ja saatavuus ovat kaikille organisaatioille haaste. Huonosti sitoutettu henkilöstö on valmis vaihtamaan työpaikkaansa. Jos osaamisen siirto ja koulutus eivät ole kunnossa, henkilöstömuutokset voivat vaarantaa toiminnan nopeasti.
Projektien riskejä käsittelimme jo aiemmin. Projektien toteutuminen suunnitellusti on haasteellista, mutta vielä merkittävämpää on tulosten skaalaus, vienti käytäntöön. Puutteellinen sitoutuminen, suunnittelu ja resurssit tekevät projektista hukkainvestoinnin.
Operatiivisiin riskeihin lukeutuvat myös sopimuksiin ja vastuisiin liittyvät kysymykset ja suoranaiset rikokset. Esimerkiksi aineettoman omaisuuden puutteellinen suojaus voi johtaa suuriin taloudellisiin menetyksiin. Samaten GDPR-säännösten puutteellinen toteutus voi tulla kalliiksi. Tuotanto – ja toimitusketjun puutteelliset sopimukset ja valvonta ovat johtaneet väärinkäytöksiin, jotka ovat vahingoittaneet yritysten mainetta ja luotettavuutta.
Taloudelliset riskit
Taloudelliset riskit liittyvät vakavaraisuuteen, pääomien riittävyyteen ja rahaprosessien toimivuuteen.
Likviditeetin hallintaan liittyvät puutteet näkyvät välittömästi yrityksen toiminnassa. Korkomenojen kasvu, luottoihin ja valuutta- ja markkinainstrumentteihin liittyvät riskit ovat monille yrityksille niin ikään kriittisiä.
Verotuksen muutokset synnyttävät riskejä, jos organisaatio ei ole niihin varautunut. Lisäksi esimerkiksi energia- ja materiaalikustannusten nopea nousu voi johtaa menoihin, joita ei pystytä kompensoimaan myyntihintoja korottamalla.
Oman ja vieraan pääoman pitäminen riittävällä tasolla voi johtaa velkaantumisasteen kasvuun, jolloin lisärahoituksen hankinta voi hankaloitua tai sen hinta nousta. Organisaatio joutuu tällöin luopumaan myös kannattavista investoinneista.
Jos organisaation talousraportointi on hidasta eikä tue johdon päätöksentekoa, organisaatio ei ole välttämättä perillä taloustilanteestaan eikä havaitse muutostarpeita ajoissa.
Vahinkoriskit
Erilaiset tulipaloihin, vuotoihin, rikosten ja tapaturmiin liittyvät riskit vaihtelevat organisaation toimialan mukaan. Vahinkoriskit ovat usein mahdollisten vakuutusten piirissä. Kuitenkin organisaation toiminnan jatkuvuuden kannalta on hyvä tunnistaa vahinkoriskit, joihin omilla toimilla voi varautua ja pienentää niiden vaikutuksia.
Riskikuvaukset salkussa
Riskisalkussa tunnistettuun riskiin on syytä liittää kategorian ja lyhyen kuvauksen lisäksi pidempi kuvaus riskistä ja sen syistä. Tämä auttaa jatkossa riskin arvioinnissa ja hallintatoimenpiteiden suunnittelussa.
Riskisalkussa riski kohdistetaan tietylle organisaatiolle ja toiminnolle. Riskillä on myös nimetty omistaja (organisaatio ja henkilö) ja nimetty kirjaaja, joka vastaa siihen liittyviin kysymyksiin.